BioBlogi

Teksti: Liisa Hulkko. Julkaistu: 7.5.2014. BioBlogi.

Onko sinulla ennakkoluuloja sähköpyöräilyä kohtaan? Tarkista!

pyörä_1000kmOlen ajanut sähköavusteisella pyörällä viime syksystä lähtien nyt noin 1200 kilometriä. Ai millaista se on ollut? No siis ihan mahtavaa, hauskaa, kepeää, nopeaa – ja pyöräilykuntokin on kohonnut! Pääkaupunkiseutu on pienentynyt, ja olen tutkinut kotikaupunkia ihan uudesta näkökulmasta. Vaikka olisi kuinka rankka työpäivä, on hymy levinnyt naamalle, kun olen lähtenyt polkemaan työpäivän jälkeen.

Näiden ihanien kuherruskuukausien aikana olen törmännyt ennakkoluuloihin, jotka ovat lähinnä huvittaneet mutta myös osoittaneet puutteita tiedoissa. Nyt vastaan näistä yleisimpiin.

”Ei sähköpyöräily ole oikeaa pyöräilyä.”

Kyse on liikkumisvälineestä, ei liikuntavälineestä. Jos pyörä määriteltäisiin sen kuntoiluominaisuuksien mukaan, olisi kuntosalien kuntopyörä siis enemmän polkupyörä kuin sähköavusteinen fillari. Ei kai sentään? Lisäksi sähköavusteinen pyörä ei kulje polkematta – ja voi sitä hikipäissäänkin polkea, pääset vain nopeammin perille.

”Missä se sun sähköskootteri on?”

SähköAVUSTEINEN polkupyörä on pyörä, ei skootteri. Se on tieliikennelain määritelmän mukaan pyörä, jos sähköavustus lakkaa kun nopeus nousee 25 kilometriin tunnissa ja jos avustus toimii vain poljettaessa. Sähköfillaria ei tarvitse tyyppihyväksyttää, siinä ei siis ole rekisteritunnusta ja liikennevakuutusta tai ajokorttia ei tarvita.

”Siinä matka taittuu ja kunto laskee”

Riippuu varmaan polkijasta, mutta itse poljen tasaiset ja lyhyet matkat ilman sähköavustusta ja käytän sähköavustusta lähinnä mäkien nousuun, kovassa vastatuulessa polkemiseen tai jos nyt muuten vain väsyttää tai ketuttaa. Ja jos poljen autoliikenteen seassa, nousee nopeus helposti yli 30 km/h, jolloin sähköavustus lakkaa, eli lihaksilla liikutaan. Pyöräilykunto on noussut, lihakset ovat välillä vähän kipeytyneet ja hikeä on pukannut. Mutta vain silloin, kun itse haluan.

”Ethän sä tarvitse mitään avustusta!”

Itse asiassa tarvitsen, minulla on astma enkä ole vuosikausiin voinut pyöräillä talvisin. Minulla on myös rasitusastman oireita, joten lämpimälläkin säällä ensimmäinen tiukka mäki saa keuhkot kramppiin, ja allergia-aikaan pyörä jäisi helposti kotiin.

Sähköfillari ei kuitenkaan ole vain astmaatikkojen, vanhusten tai liikuntarajoitteisten kulkuneuvo. Euroopan pyöräilymaissa sähköavusteisia pyöriä käyttävät kaikki. Esimerkiksi Saksassa jo joka kahdeksas polkupyörä on sähköavusteinen. Sähköpolkupyörällä voi keskimääräinen pyöräilijä mennä töihin vaikka joka päivä, eikä fillarointi ala ottaa pattiin.

”Ai, sä oot sitten niitä hurjastelijoita, joita saa pelätä liikenteessä”

Ei sähköfillarilla ole pakko polkea lujaa. Itse ajan kovaa autoliikenteen seassa ja sellaisilla pyöräteillä, joissa ei voi loikata lapsia ja koiria nenän eteen. Tavallisella pyörällä ajaessa ei halua menettää vauhtia, mutta sähköfillarilla ei haittaa, vaikka joutuisi pysähtymään ylämäessä, koska avustuksella pääsee taas kepeästi matkaan.

Miksi minulla siis on sähköfillari? Nautin siitä, että voin lähteä joka aamu pyörällä töihin ja vapaa-ajan rientoihin eikä minun tarvitse miettiä, onko matka liian pitkä, vastatuuli liian kova, tie sohjoinen tai reitti mäkinen. Voin aina tarvittaessa lisätä sähköavustusta. En halua tulla hikisenä töihin. Ja tykkään polkea, eli en haluaisi sähkömopoa.

Ja sen olen huomannut, että aina kun antaa sähköfillarin kokeiltavaksi, tulee polkija takaisin takaisin naama virneessä ja unohtaa pienet ennakkoluulonsa!

ps. Tutustu kevättarjouksiin!

 
 
 
 
 
Teksti: Petri Villa. Julkaistu: 5.4.2014. BioBlogi.

Biokaasumuunnos vähentänyt testiauton hiilidioksidipäästöjä 7,3 tonnia 1,5 vuoden aikana

Testiauto_AudiA4

Testiautomme Audi A4 vuosimallia 2001 on kulkenut nyt noin 50 000 kilometriä kaasumuunnoksen jälkeen. Auto muunnettiin kesällä 2012, jonka jälkeen sillä on pääsääntöisesti ajettu aina biokaasulla. Autoon on tehty normaalit huolto-ohjelman mukaiset huollot.

Kokemukset kaasusta ovat positiivisia, laitteet ovat kestäneet ja kilometrit ovat olleet edullisia. Tehot ovat säilyneet kaasulla ajettaessa lähes samana kuin bensiinillä ajaessa. Auto on käynnistynyt normaalisti myös pakkasissa. Auton moottoriöljy on pysynyt erittäin puhtaana.

Testiautossa on 75 litran kaasutankki, jonka tankkaaminen maksaa 17,50 €. Tällä tankkauksella 130 hevosvoiman auto kulkee 240–275 kilometriä.

Ajetun ja tilastoidun 50 000 kilometrin matkalla biokaasua on kulunut keskimäärin 4,504 kg sataa kilometriä kohden. Biokaasu on maksanut keskimäärin 6,77 € / 100 km, kun bensiinillä hinta on 14,40 euroa. Prosentuaalisesti säästöä suhteessa bensaan on syntynyt siis 53,3 %

IMG_3481Bensiinillä on ajettu noin 20 % koko testimatkasta. Bensiiniä on jouduttu käyttämään esimerkiksi pohjoiseen suuntautuneilla matkoilla. Kaasulla pääsee Helsingistä lähelle Kajaania ja takaisin etelään tullessa ensimmäinen tankkauspiste on Kalmarin tilalla Laukaassa.

Esimerkkiauton käyttövoimavero on 214 euroa vuodessa. Auton polttoainekuluissa on tullut säästöä vuodessa 1546 euroa (5000 km bensiinillä, 20 000 km biokaasulla). Muunnos on siis jo maksanut itsensä takaisin.

Saksalaisen tutkimuksen mukaan biokaasu tuottaa viisi prosenttia hiilidioksidia verrattuna bensiiniin. Se syntyy biokaasun tuotantoprosessissa esimerkiksi biomassojen kuljetuksesta. Itse biokaasu on päästötöntä kierrätyspolttoainetta. Audi A4:n auton oman autorekisteriotteen mukaan auto tuottaa hiilidioksidia bensiinillä ajettaessa 192 g/km. Auton päästöt biokaasulla ajettaessa voi näin laskea: 192 g/km x 0,05 = 9,6 g/km.

Kun testiautolla on ajettu 20 % bensiinillä ja 80 % biokaasulla, voi laskea, kuinka paljon päästöjä auton kaasumuunnos on vähentänyt. Audi A4:lla hiilidioksidin vähennys on 7,3 tonnia hiilidioksidia 1,5 vuoden aikana. Auton omaan painoon suhteutettuna on vähentyneen hiilidioksidin paino yli viisinkertainen.

Tämän lisäksi auto ei enää biokaasulla ajettaessa tuota häkäpäästöjä, typen oksideja eikä pienhiukkasia, koska biokaasu palaa puhtaasti vedeksi ja lyhyen kierron hiilidioksidiksi.

Biokaasulla käyvä testiauto tuottaa biokaasulla fossiilista hiilidioksidia alle 10 g/km. Kaasulle muunnetun auton perus- ja autovero lasketaan kuitenkin edelleen bensiinin päästöjen mukaan eli 192 g/km mukaan. Lisäksi autosta täytyy maksaa käyttövoimavero biokaasun käytön vuoksi. Tämä on kohtuutonta, koska biokaasulla ajettaessa auton päästöt ovat minimaaliset. Kaikesta huolimatta kaasulla ajaminen tarjoaa erittäin puhtaat ja edulliset kilometrit!

Lähteet: